Panna Cotta, or should I say Nanna Cotta

Kokki kun satun ihmeen kaupalla olemaan, niin ajattelin mahdollisesti postailla tänne omia, hyväksi havaittuja reseptejäni, koska miksipäs ei.

Seuraava Panna cotta on ihan perstuntumalta tehty perustietojen puitteissa tietenkin.
Itse valmistin tätä suussa sulavaa herkkua parhaimman kaverini kanssa siellä vieraillessani ja samalla koitin kovati opettaa hänelle tämän valmistamista, laihoin tuloksin, kotiin päästyäni oli facebook täynnä " Öö, miten se menikään? Hmm kuinka paljon tulikaan? Pitäiskö..tai mitenkö, tai että mitenkö pitäis?"- tyyppisiä viestejä.
On ilo auttaa tottakai.

Varaa, osta, varasta, kunhan vain hankit seuraavia asioita (jokainen tavallaan). Mehän siis valmistimme "pannacodat" kuten kaverini mahtava isä asian ilmaisi seuraavien määrien mukaan, mutta muunnelkaa ohjetta vapaasti tarpeittenne mukaan. Yksinäiset ihmiset voivat huoletta tuplata määrän surullisen lauantai-illan seuraksi (haluatte kuitenkin).

Panna cotta
0.7dl Kuohukermaa ( Maitokin käy jos nyt haluatte olla terveellisiä mukamas, mutta why bother?)
1 vaniljatanko
6 kpl Liivatelehtiä
3dl Sokeria ( hieman vanilliinisokeria)
Aikaa
Lisää aikaa...
Ja pikkasen vielä aikaa.

Melba
1pss Pakastemansikoita ( tai muita marjoja, tai ei marjoja laisinkaan, aivan sama)
1 dl Sokeria
2 rkl Perunajauhoja ( tai maissijauhoja, tai ei jauhoja ollenkaan, aivan sama)'


Alotelkaa laittamalla liivatelehdet kylmään veteen likoamaan.
Kattila hellalle ja kermat sinne kuumenemaan, samaan syssyyn halkaistu vaniljatanko ( pienellä veitsellä kannattaa rapsutella siemeniä mukaan kattilaan.) Mukaan sokerit ja sitten vaan odotellaan että kerma kuumenee melkein kiehumispisteeseen, kannattaa sekotella kermaa aika ajoin ettei mokoma pääse palamaan pohjaan kiinni.
Maistelkaa sokerin määrää ja lisäilkää jos on tarve. Kun kerma on selvästi hot hottie hot, ottakaa kattila pois hellalta ja lisätkää lionneet ( puristellut) liivatelehdet kuumaan nesteeseen kokoajan sekoittaen, ja aika ripakasti ettei neste ala klimppiintymään, ewww kuka sellasta haluaa!
That´s it! Eikä ollut niin ihmeellisen vaikeaa, eihän?
 Jakakaa neste tasaisesti laseihin, kuppeihin, maljoihin, mitä ikinä käytättekään ja sitten nopeasti jääkaappiin jäähtymään, jossa ne saavatkin olla vähintään seuraavat 4,5h. All good things to those who wait.

Jossain vaiheessa päivää jos kiireellisiltä elämiltänne kerkiätte, voitte aloittaa marjamelban työstämisen, sekin aivan peace of cake mutta antaa ah, niin ihanan raikkaan lisän tuohon kermaiseen painajaiseen.
Melban ei tarvitse olla juurikaan kovin makea, sitä kyllä löytyy varmasti jo tuosta panna cottasta, mutta jokainen tietysi makunsa mukaan.

Kattila siis esiin ja marjat sinne, tilkka vettä tai mehua mukaan jos siltä tuntuu, alkoholi (marja-sitrusliköörit) sopii myös erinomaisesti kunhan pitää huolen että se kiehuu pois, takoitus ei ole humaltua...muutoin kuin jälkkärin mahtavasta mausta.
Sokeria marjojen sekaan ja kun tuotos alkaa näyttämään jotenkin kastikemaiselta, voi perunajuhoihin lisätä tilkan vettä ja sekoittaen lisätä tämä seos marjojen sekaan, tämä siis vain jos haluaa melbasta hieman tiiviimpää juoksevamman sijaan. Ja taas valmista!
Anna jäähtyä kunnes...se on jäähtynyt, ja tämän jälkeen voit joko tarjoilla erikseen sivussa, tai annostella panna cotta maljojen päälle jonka jälkeen  laittakaa vielä hetkeksi takaisin jääkaappiin.

Huoh, tämän ohjeenkin kirjoittaminen oli työläämpää kuin kyseisen herkun valmistaminen.
Vinkkinä vielä, että jos tylsä vanilja ei miellytä niin jokainenhan voi vapaasti lisätä kerman sekaan kuumentamisvaiheessa makuja joista diggaa, mix and match, enjoy.

Nom Nomity Nom

Tämän näköisiä olivat meidän tuotokset.

Suomi on prostituoiduista halvin.

Handelsbanken!

Piti perkules sentään ihan kokonainen blogi laatia asian takia, joka vituttaa kun jäätynyt käpy pientä oravaa.

Eli huomiohuoraus, ja ei, en tarkoita nyt ihmisten harjoittamasta sellaisesta, joka sekin on kuvottavaa mutta jääköön se toiseen kertaan. Vaan suomalaisen median tapa tunkea omaa maata joka vitun rakoon ja ylpeillä sillä kuvottavissa määrin.

Okei, myönnettäköön se, että jos jokin suomalainen asia tai ihminen sattuu nyt (luoja suokoon) olemaan tai tekemään jotain hitusenkaan kunnioitettavaa saati mainitsemisen arvoista niin sillon se on ihan fine, jopa minä kelpuutan sen. Lähivuosina olen vaan omaksi ja varmasti muidenkin harmiksi huomannut kasvavan ilmiön hehkuttaa kaiken maailman pilipalijuttua ja kissanristiäistä, torilla tavataan meiningillä.

VOI VITURAN TUISKE! Meillä on saatana koulut ja työt, eihän me helvetti sentään ehditä joka toinen minuutti juhlimaan sinne torille, jos nyt joku Lady Gagan assistentin pikkuserkku joi Valion maitoa Suomi-vierailunsa aikana Kortelan ABC.llä.

Hävettää olla tällasissa tilanteissa suomalainen, tulee fiilis että nimeltä mainitsemattomat mediafoorumit pitävät normaali kansaa niin epätoivoisina ja tyhminä että kiljumme riemusta tai tunnemme kuuluvamme jotenkin "isoon" maailmaan (The Americas) tietämällä että Pamela Andersonilla on suomalaissukuiset juuret tai Finlandia pullo vilahti sekunnin murto-osan jossain Hollywood leffassa. 

" Ei helvetti, näikkö et Matt Damon käytti Nokian puhelinta, mehä ollaa ihan ku se, sehä käyttää meidän maan tuotetta niin sehä tekee meist perkele ihan samanlaisia!"..As if. Media tosin tuntuu uskovan että asia on juurikin näin, ja pakkohan sitä on jollain saada kiinnostavien ja oikeiden uutisten jättämä tyhjiö täytettyä.

Jumaleissön että pistää vihaksi jo pelkästään tän asian kirjottaminen. Ehkä tämä asia tuli tällä kertaa vuodatettua, kattellaan mikä vituttaa seuraavaksi.

Rairai 

                                                                             Pazba-